LÄHTEITÄ

kirjallisuus

Kinossalo, M., Jousmäki, H., & Intke-Hernandez, M. (2022). Life-story pedagogy for identity: Through linguistic and cultural recognition to participation and equity. Apples – Journal of Applied Language Studies, 16(2), 99–119. https://doi.org/10.47862/apples.111953 (Original work published September 8, 2022)

Kinossalo, M. 2020. Tarinan voima opetuksessa. PS-kustannus. Näytesivut.

Tips for using stories in class.

Ropo, E. (2019). Curriculum for Identity: Narrative Negotiations in Autobiography, Learning and Education. Internationalizing Curriculum Studies, 139–156. https://doi.org/10.1007/978-3-030-01352-3_9

Brakke, K., & Houska, J.A. (2015). Telling stories: The art and science of storytelling as an instructiona l strategy . Retrieved from the Society for the Teaching of Psychology web site: http://teachpsych.org/ebooks/

Narrare-tutkimuskeskuksen listaamia julkaisuja läydät tästä linkissä: https://research.tuni.fi/narrare/publications/

Hühn, Peter et al. (eds.): the living handbook of narratology. Hamburg: Hamburg University.

Abernathy, S. F. (2018). How to use diverse narratives and storytelling to create a more inclusive classroom. SAGE Connection.

Ahn, J. (2011). Review of Children’s Identity Construction via Narratives. Creative Education, 02(05), 415–417. doi:10.4236/ce.2011.25060Coulter, C., Michael, C., & Poynor, L. (2007). Storytelling as Pedagogy: An Unexpected Outcome of Narrative Inquiry. Curriculum Inquiry, 37(2), 103–122.

Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä: Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ahvenjärvi, K. & Kirstinä, L. (2016). Kirjallisuuden opetuksen käsikirja. Helsinki: SKS.

Bruner, J. 1991. The Narrative Construction of Reality. Critical Inquiry 18. (Autumn 1991). 1-21.

Cummins, J., Hu, S., Markus, P., & Kristiina Montero, M. (2015). Identity Texts and Academic Achievement: Connecting the Dots in Multilingual School Contexts. TESOL Quarterly, 49(3), 555–581. https://doi.org/10.1002/tesq.241

Cummins, J. (2013). 1. Language and Identity in Multilingual Schools: Constructing Evidence-based Instructional Policies In D., Little., C., Constant & S. Van Avermaet (Eds.) Managing diversity in education: Key issues and some responses, (pp. 3–26). Bristol, Blue Ridge Summit: Multilingual Matters. https://doi.org/10.21832/9781783090815-003 

Dahlstrom, M. F. (2014). Using narratives and storytelling to communicate science with nonexpert audiences. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111(4), 13614–13620.

Davies, A. (2007). Storytelling in the classroom: Enhancing traditional oral skills for teachers and pupils. SAGE Publications Ltd.

Dumbrajs, S. 2010. The Narrative Tree of Education. SiDu Consulting.

Egan, K. (1986). Teaching as story telling: An alternative approach to teaching and curriculum in the elementary school. London, Ontario: The University of Chicago Press.

Estola, E., Farquhar, S., & Puroila, A.-M. (2014). Well-Being Narratives and Young Children. Educational Philosophy and Theory, 46(8), 929–941.

Faircloth, B. S. (2012). “Wearing a mask” vs. connecting identity with learning. Contemporary Educational Psychology, 37, 186–194.

Fivush, R., Marin, K., Crawford, M., Reynolds, M., & Brewin, C. R. (2007). Children’s narratives and well-being. Cognition & Emotion, 21(7), 1414–1434.

Goodson, I. F. & Gill, S. R. (2011). Narrative pedagogy. Life history and learning. New York: Peter Lang Publishing, Inc.

Hakkarainen, P., Vuorinen, M.L., & Peppanen, T. 2010. Opettajakompetenssit juonellisessa osallistavassa oppimisympäristössä. Teoksessa Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. H. Juuso, M. Kielinen, L. Kuurre ja A. Lindh (toim.) Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13 University of Oulu. Publications of the Teaching Development Unit. Dialogues 13.

Hakkarainen, P. 2008. The challenges and possibilities of a narrative learning approach in the Finnish early childhood education system. International Journal of Educational Research.

Harju, J. (2018). Osaavatko teinit enää lukea? Lukemisen kulttuurit yläkouluikäisten kirjoituksissa. Kasvatus & Aika, 12(2), 50–61.

Harrell-Levy, M. K. & Kerpelman, J. (2010). Identity process and transformative pedagogy: Teachers as agents of identity formation. Identity: An International Journal of Theory and Research., 10(2), 76–91.

Huttunen, M. (nyk. Kinossalo). 2013. Narratiiviset identiteettiprosessit varhaislapsuudesta nuoruuteen. Teoksessa Ropo, E. & Huttunen, M. (toim.) Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere: Tampere University Press.

Hänninen, V. (1999). Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press.

Jaatinen, R. (2003). Vieras kieli oman tarinan kieleksi. Autobiografinen refleksiivinen lähestymistapa vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampere University Press.

Jaatinen, R. 2008. Learning Languages, Learning Life Skills: Autobiographical Reflexive Approach to Teaching and Learning a Foreign Language. Springer.

Jalongo, M. R. (2019). Personal stories: Autobiographical memory and young children’s stories of their own lives. Teoksessa K. J. Kerry-Moran & J.-A. Aerila (toim.) Story in children’s lives: Contributions of the narrative mode to early childhood development, literacy, and learning. Educating the Young Child.  Springer International Publishing, 11–28.

Joutsenlahti, J. & Kulju, P. (2015). Kielentäminen matematiikan ja äidinkielen opetuksen kehittämisessä. Teoksessa T. Kaartinen (toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampereen yliopiston normaalikoulu, 57–76.

Kainulainen, J. & Kainulainen, P. (2014). Sanataidetta, elämyxiä ja eri kirjallisuusvyöhykkeitä. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Helsinki: SKS, 137–170.

Kaplan, A. & Flum, H. (2012). Identity formation in educational settings: A critical focus for education in the 21st century. Contemporary Educational Psychology, 37, 171–175.

Kemell, E.-L. & Wilen, M. (2014). Satujen ja kertomusten käyttö opetuksessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Kerry-Moran, K. J. & Aerila, J.-A. (2019). Introduction: The strength of stories. Teoksessa K. J. Kerry-Moran & J.-A. Aerila (toim.) Story in children’s lives: Contributions of the narrative mode to early childhood development, literacy, and learning. Educating the Young Child.  Springer International Publishing, 1–8.

Kaasila, R. 2008. ”Matka matemaattiseen minään” –  kirjallisuusterapian soveltaminen luokanopettajakoulutuksessa. Teoksessa Esa Poikela & Sari Poikela (toim.) Tutkimustarinoita Ounaksen varrelta.  Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 103-125.

Karjalainen, A. L. 2004. Omaelämänkerrallinen kirjoittaminen lisää itsetuntemusta. Sosiaaliturva 5/2004.

Kinossalo, M. 2015. Oppilaan narratiivisen identiteetin tukeminen perusopetuksessa. 

Kinossalo, M. & Mäkinen, M. (2014). Minä olen ja kuulun! Näkökulmia lapsen identiteetin tukemiseen. Teoksessa E. Hujala, L. Turja, J. Elo & P. Roos (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirjan työkirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 55–59.

Kuronen, I. (2010). Peruskoulusta elämänkouluun. Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Akateeminen väitöskirja: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Lintu, E. & Kinossalo, M. 2017. Oppilaan identiteetin rakenstumisen tunnistaminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa.

McAdams, D. P. & McLean, K. C. (2013). Narrative identity. Current Directions in Psychological Science, 22(3), 233–238.

McLean, K.C. & Pashupathi, M. (Edit.) 2010. Narrative Development in Adolescence. Creating the Storied Self. Srpinger.

Munter, H.: Alle kolmevuotiaiden leikki, kuvittelu ja lasten aloitteisiin tarttuva narratiivinen pedagogiikka. Teoksessa K. Karila & L. Lipponen (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Vastapaino.

Mäki, S. & Arvola, P. (2009). Satu hoitaa lapsen mieltä. Teoksessa S. Mäki & P. Arvola (toim.) Satu kantaa lasta. Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 22–44.

Nicolopoulou, A., Brockmeyer Cates, C., de Sá, A., & Ilgaz, H. (2014). Narrative performance, peer group culture, and narrative development in a preschool classroom. In A. Cekaite, S. Blum-Kulka, V. Grover, & E. Teubal (Eds.), Children’s Peer Talk: Learning from Each Other (Vol. 43, pp. 42–62). New York: Cambridge University Press.

Niemi, R. (2013). Narratiivinen opetusmenetelmä alkuopetuksessa. Teoksessa E. Ropo & M. Huttunen (toim.) Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere: Tampere University Press, 65–84.

Puroila, A.-M. & Estola, E. (2014). Not babies anymore: Young children’s narrative identities in Finnish day care centers. International Journal of Early Childhood, 46(2), 187–203.

Puroila, A.-M. (2013). Young children on the stages: Small stories performed in day care centers. Narrative Inquiry, 23(2), 323–343.

Puroila, A.-M., Estola, E., & Syrjälä, L. (2012). Does Santa exist? Children’s everyday narratives as dynamic meeting places in a day care centre context. Early Child Development and Care, 182(2), 191–206.

Puroila, A.-M., Estola, E., & Syrjälä, L. (2012). Having, loving, and being: children’s narrated well-being in Finnish day care centres. Early Child Development and Care, 182(3-4), 345–362.

Rahman, M. & Izzah, L. (2015). The power of storytelling in teaching English to young learners. Teoksessa Nurafni & A. Vinayastri (toim.) 1st international seminar childhood care and education: Aisiyah’s awareness on early childhood and education, 70–81.

Rahmel, P. (2019). Narratiivisuutta pedagogiikkaan. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2019/06/03/narratiivisuutta-pedagogiikkaan/?fbclid=IwAR1t6ttfdh-gxITNWRLHjK8OEVvoQc9772EU1k5gsuUbAWCaVVQEx-duDfI [Luettu 7.5.2020]

Reese, E., Yan, C., Jack, F. & Hayne, H. (2010). Emerging identities: Narrative and self from early childhood to early adolescence. Teoksessa K. C. McLean & M. Pasupathi (toim.) Narrative development in adolescence. Advancing responsible adolescent development, 23–43.

Ropo, E., Sormunen, E. & Heinström, J. (toim.) 2015. Identiteetistä informaatiolukutaitoon – tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija. Tampere: Tampere University Press. Luettavissa verkossa ilmaiseksi.

Ropo, E. & Huttunen (nyk. Kinossalo), M. (toim.) 2013. Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere: Tampere University Press.

Ropo, E. 2009. Identiteetin kehittäminen opetussuunnitelman lähtökohtana. Teoksessa Identity and values in education. Education and Teaching Vol. 2. Rabensteiner, P.M. & Ropo, E. 5-19. In English Identity Development as a Basis for Curriculum Develompent. 20-34.

Sharp, A.M. 2010. Kuka minä olen. Nukkesairaala. Eurooppalaisen filosofian seura/ niin&näin.

Tolska, T. (2002). Kertova mieli. Jerome Brunerin narratiivikäsitys. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteen laitos.

Torvinen, H. (2011). Muistojen värittämät maisemat: Humanistisen maantieteen näkemyksiä aistien, muistojen ja paikkojen merkityksistä. Hybris, 3.

Yrjänäinen, S. & Ropo, E. (2013). Narratiivisesta opetuksesta narratiiviseen oppimiseen. Teoksessa E. Ropo & M. Huttunen (toim.) Puheenvuoroja narratiivisuudesta opetuksessa ja oppimisessa. Tampere: Tampere University Press, 17–46.

VÄITÖSKIRJOJA

LISENSIAATINTUTKIMUKSIA

PRO GRADU -TUTKIELMIA

MUITA TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ